Onnellinen parisuhde
Onnellinen parisuhde: Perustana turvallisuus ja luottamus, joita vahvistetaan kohtaamisella, arvostuksella ja kommunikaatiolla
Tähtihetki Terapiapalvelut, Blogi
22.10.2021, Sanna Kallio
Asiakaskuntaani on viimeisen vuoden mittaan tullut yhä enemmän pariskuntia. Minun on ollut ilo kohdata pareja, jotka ovat hakeutuneet jo ennaltaehkäisevästi pariterapiaan. Olen kohdannut myös pareja, jotka ovat rohkaistuneet kriisin keskellä hakemaan apua.
Tässä kirjoituksessani haluan nostaa esille viisi asiaa, joihin pariterapiakäynti omien havaintojeni mukaan usein kulminoituu. Toivon, että teksti voisi saada ihmiset kiinnittämään asioihin huomiota jo tänään, ja ehkäistä näin huonovointisuutta niin itsessä kuin parisuhteessa. Ajattelin myös, että asioiden esille nostaminen voisi normalisoida erilaisia parisuhteen ongelmia ja alentaa kynnystä varata aika pariterapiaan.
Oman kokemukseni perusteella pariskuntien haasteet liittyvät karkeasti yleistäen johonkin näistä viidestä: turvallisuuden tunne, luottamus, kohtaaminen, arvostaminen tai kommunikointi. Itse ajattelen, että turvallisuuden tunne ja luottamus ovat onnellisen parisuhteen pohja, ja kohtaaminen, arvostus ja kommunikointi ovat hyvän parisuhteen kulmakiviä. Tekstissäni keskityn avaamaan erityisesti kohtaamista, arvostamista ja kommunikaatiota, turvallisuuden tunteen ja luottamuksen kulkiessa mukana.
1. Kohtaaminen: Omat tarpeet voi huomata, kun uskaltaa kohdata itsensä
Pariterapiassa puhe kääntyy usein omien tarpeiden huomaamiseen ja niiden varovaiseen esille tuomiseen. Yksi syy parisuhteen ongelmiin on omien havaintojeni perusteella huonovointisuus. Terapian aikana saatetaan huomata, että jompikumpi tai molemmat ovat joko ohittaneet itsensä ja tarpeensa tai eivät ole tuoneet tarpeitaan esille.
Parisuhteessa ja perhe-elämässä tuntuu menevän helposti sekaisin se, kenen tarpeisiin tulisi ensimmäisenä kiinnittää huomiota. Usein kuulen, että jompikumpi on yrittänyt olla parisuhteessa epäitsekäs ja huomioida toisen tarpeita esimerkiksi jättämällä oman harrastuksen tauolle. Yleistä on myös, että pariskunta kertoo laittaneensa lasten tarpeet etusijalle.
Mutta miten voimme pitää huolta lapsistamme tai parisuhteestamme, jos jätämme itsemme huomioimatta? Omista tarpeista tinkimisen ajatellaan usein olevan parisuhteen ja perhe-elämän välttämätön seuraus. Täytyy olla epäitsekäs. Kuitenkin juuri näiden omien tarpeiden sivuuttaminen aiheuttaa meille huonovointisuutta, joka alkaa näkyä myös muissa suhteissa.
Omista tarpeista puhuttaessa kuulen toisinaan myös ajatuksen: ”Tuo toinen ei osaa ottaa minua huomioon”. Toivomme ehkä salaa, että kunpa toinen huomaisi huonovointisuuteni, ja ehdottaisi vaikka omaa aikaa tai rentouttavaa iltakävelyä. Meille muodostuu helposti toive ja illuusio siitä, että kumppanimme osaisi lukea toiveemme ja tunnistaa tarpeemme.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan kummankin tulee ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Ensimmäinen askel on siis itsesi ja tarpeidesi kohtaaminen: Miten minä voin ja mitä tarvitsen voidakseni paremmin?
2. Arvostaminen: Arvosta itseäsi, mutta myös kumppanisi erilaisia tarpeita
Oman itsen kohtaaminen, omien tarpeiden tunnistaminen ja niiden esille tuominen ei kuitenkaan ole monelle meistä helppoa. Ne edellyttävät rohkeutta ja erityisesti sitä, että arvostat itseäsi riittävästi. Omien tarpeiden tunnistamisen jälkeen itsensä arvostamista tarvitaan myös siihen, että uskaltaa sanoittaa ajatuksensa kumppanille. Sanoa ääneen, että ”nyt minä tarvitsisin päiväunia tai haluaisin järjestää aikaa ystävilleni”.
Itsensä arvostamisen lisäksi meidän tulisi arvostaa myös erilaisuutta: meillä kaikilla on erilaiset tarpeet, ja kumppaneista toinen saattaa kaivata ystäviä, kun toinen kaipaa aikaa yksinololle. Erilaisuus voidaan kokea myös parisuhteen uhkana, sillä se voi näyttäytyä kumppaneiden erilaisina toiveina yhteisen ajan määrälle ja sen viettotavoille. Perhe-elämässä kumppanin erilaisuus voi nousta esille, jos tavat toimia lasten kanssa ovat erilaiset. Erilaisuus ei ole kuitenkaan tässäkään suhteessa uhka tai huono asia niin kauan, kun pariskunta on samalla, yhteisellä puolella lasten kasvatuksen suhteen.
Uhkaksi erilaisuus muodostuu vasta, kun aletaan arvostella toisen erilaista tapaa toimia. Erilaisuus ja erillisyys muodostuu uhkaksi myös silloin, kun parisuhteesta puuttuu arvostus, luottamus ja turvallisuuden tunne.
Kun parisuhteen pohjalla on turvallisuuden tunne ja molemminpuolinen luottamus, erilaisuuden arvostus antaa parhaimmillaan molemmille kasvun mahdollisuuden itsenäisinä ja erillisinä yksilöinä. Omaa toimintaa on helpompi tarkastella kriittistenkin linssien läpi.
3. Kommunikaatio: Ajatusten arvailijasta avoimeksi kommunikoijaksi
Arvostava kumppanin kohtaaminen ja kummankin tarpeista keskustelu vaatii siis myös kommunikaatiota, koska toinen ei ole ajatustenlukija. Parisuhteessa avoimen kommunikaation pohjalla on myös luottamus, turvallisuuden tunne, arvostaminen ja kyky kohdata itsensä.
Kommunikointia saattavat haastaa omat totutut tavat, mallit tai itsensä sivuuttaminen. Avointa kommunikaatiota saattaa haastaa myös se, että parisuhteeseen on kietoutunut vaikenemisen kulttuuri. Sen vuoksi hiljaisena pysyminen saattaa tuntua helpommalta vaihtoehdolta.
Jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus opetalla sanoittamaan ajatuksiamme. Parisuhteessa ei ole myöskään milloinkaan myöhäistä alkaa yhdessä lempeästi opetella omien ajatusten ja tarpeiden ääneen sanomista – tai ihan mistä asiasta vaan keskustelemista. Ottamalla yhteistä parisuhdeaikaa ja avaamalla suumme osoitamme arvostusta niin itsellemme kuin kumppanillemmekin, luoden samalla mahdollisuuden kohdata toisemme.
Riittävästi aikaa sekä itselle että parisuhteelle
Oman itsen ja toisen erilaisuuden kohtaamisen ja arvostamisen tekee todeksi vasta sille otettu ja annettu aika. Miksi kuitenkin usein ohitamme arjessa ensimmäisinä ne asiat, joita tarvitsisimme ja arvostamme? Omat tarpeet ja parisuhdeaika jäävät helposti kiireisen arjen alle. Ehkäpä omaa hyvinvointia tai parisuhteen ylläpitämistä pidetään helposti itsestään selvyyksinä.
Oma hyvinvointi ja onnellinen parisuhde eivät pysy yllä ilman niille annettua aikaa. Oma hyvinvointi lähtee itsensä kohtaamisesta ja omien tarpeiden tyydyttämistä. Arvostava kumppanin kohtaaminen vaatii myös aikaa ja kykyä sanoittaa omia ajatuksiaan – kommunikaatiota. Ilman yhteistä aikaa ei ole mahdollisuutta kertoa omista ajatuksistaan ja tarpeistaan. Parisuhde ei voi säilyä kovinkaan tyydyttävänä, jos se jää jatkuvasti kaiken muun elämän pyörteiden jalkoihin.
Ensimmäiset askeleet kohti omaa hyvinvointia ja onnellista parisuhdetta
- Kysythän vielä tänään itseltäsi: ”Miten minä voin? Mitä tarvitsisin, että voisin paremmin?”
- Sen jälkeen voit kysyä kumppaniltasi: ”Miten hän voi? Miten parisuhteenne voi?”
- Älä unohda myöskään sanoittaa omia havaintojasi siitä, miten sinä voit.
Kysymällä nämä kysymykset itseltämme ja kumppaniltamme otamme jo tänään askeleen kohti oman itsen ja kumppanin arvostavaa kohtaamista ja avoimempaa kommunikointia.
Koskettiko aihe?
Muistathan, että näihin asioihin on saatavilla myös ulkopuolista apua. Rohkeutta on pyytää apua, jos tuntuu, että on solmussa itsensä tai parisuhteensa kanssa. Myös avun pyytämisen tarpeen tiedostaminen vaatii itsensä avointa kohtaamista ja kommunikaatiota. Avun pyytäminen kertoo sinulle ja teille sen, että taidot ovat jo olemassa, mutta jokin asia haastaa niiden todeksi elämistä.
